Nyrkkisääntönä voitaneen pitää, ettei pentua pidä trimmata. Vain hännänpäähän kasvava tupsu leikataan siltä pois ja käpälät siistitään. Kun springeri tulee n. 6-8 kk:n ikään irtoaa pentukarva yleensä kampaamalla ja nyppimällä. Mitä vähemmän sitä leikataan sitä kauniimpana karvapeite säilyy. Osalla walesinspringereitä on runsaasti kiillotonta pentukarvaa, kun tämä karva aikanaan osoittaa lähtemisen oireita, kannattaa tosiaankin yrittää nyppimällä poistaa niin paljon kuin mahdollista. Se tapahtuu parhaiten koiran kanssa seurusteltaessa samalla kun nypitään kohta kerrallaan. Ei pidä jatkaa nyppimistä kovin kauan yhteen menoon, vaan päivittäin esim. 5 minuuttia. Ei pidä myöskään olla siinä liian lempeäotteinen. Karvat otetaan peukalon ja etusormen väliin ja nypitään nopealla ja terävällä liikkeellä. Helpoimmin karva irtoaa päälaelta, selästä, kyljestä ja korvien ulkopinnasta. Sen sijaan rinnasta, korvien alapuolelta, käpälistä, hännästä jne. ei karva nyppimällä irtoa, näistä kohdista se on leikattava.

Kotitrimmausta harrastavan on hankittava itselleen ainakin ohennussakset ja suorat teräväkärkiset sakset. Metallikampa on tietenkin välttämätön ja karsta on hyvä apuväline.

Trimmaus aloitetaan ensin päästä. Niiltä koirilta joille kasvaa päälaelle vallaton tupsu, karvat nypitään pois. Samoin korvien ulkopinnasta se mikä irti lähtee. Jos näin ei päästä tulokseen, eli karva on ja pysyy kiinni, käytetään ohennussaksia ja leikataan korvan yläosassa ehkä ulospäin törröttävät karvat pois. Varsinkin jos koiralla on hieman leveä kallo-osa, saadaan pää näyttämään kapeammalta jos jätetään korvan yläosaan melko ohut karvapeite. Myöskin korvan alareuna nypitään eli korvalehden muoto otetaan esille. Jos alareuna näin saadaan nätiksi ja tasaiseksi, ei saksia käytetä lainkaan. Ellei, tasoitetaan reuna saksilla.Korvalehden sisäpuoli siistitään ja varsinkin korvakäytävän ympäriltä on karvat leikattava, jotta ilma pääsisi kiertämään korvaan. Korvien alapuolelle, niiden kiinnityskohtaan kasvaa karvaa jolla on taipumusta takkuuntua. Tämä karva poistetaan.

Kaula siistitään ja leikataan aina rintakyhmuun asti, mutta ei missään tapauksessa alemmaksi. Kainalot tutkitaan ja kammataan, ne ovat niitä kohtia joissa takkuja helpoimmin muodostuu. Jos niitä on, kannattaa ainakin pahimmat leikata. Kainalot ovat koirien arimpia paikkoja ja on aivan turhaa kiusata sitä liiallisella takkujen selvittämisellä.

Niskaan ja selkään ei pitäisi saksilla koskea, jos kerran leikkaa, joutuuu sen aina tekemään. Jos koiralla on selässä kiharoita, olisi nämä nypittävä pois, ja melkein joka koiralla sen onnistuu tekemään jossain vaiheessa.

Typistettyhäntäisillä koirilla häntä ohennetaan ja mahdollinen tupsu poistetaan. Pitkähäntäisillä hännän karvat tasoitetaan, kuinka paljon niistä leikataan on makuasia. Hännän alus leikataan puhtaaksi. Useimmilla koirilla on kahta puolta karvojen muodostamat pyörteet ja ne ovat hyviä osviittoja, niihin asti karva ohennetaan. Jos koira on hieman pitkäselkäinen ja karva vielä sojottaa taaksepäin, tulee se vielä pidemmän näköiseksi. Ns. housuja voidaan tarvittaessa ohentaa. Kinnerkulman ja kantapään väli siistitään, vahvaluisella koiralla karva voidaan leikata aivan lyhyeksi. Jos koiralla sensijaan on hieman heikko luusto, jätetään noin sentin verran karvaa, raajat näyttävät silloin voimakkaammilta! Eturaajojen hapsutusta samoin kuin vatsan alla olevia karvoja voidaan tarvittaessa tasoittaa. Eturaajoissa olevat alimmat karvat lyhennetään, mikäli ne ovat niin pitkät, että laahaavat maata.

Käpälien trimmaus ei ole aivan helppoa, vaikka se siltä ehkä tuntuu.Tulos pitäisi olla pyöreä kiinteän näköinen käpälä. Alapuolelta leikataan karva päkiöitten välistä. Sen jälkeen leikataan käpälien ympäriltä ja varpaiden välistä. Varpaitten väliä ei pidä kyniä aivan puhtaaksi jos koiralla on vähänkin taipumusta haravarpaisuuteen, kyniminen korostaa silloin tätä pientä heikkoutta.

Kynnet on pidettävä lyhyinä, niitä on leikattava usein. Kynsiä tarkemmin tutkittaessa huomaa, että sen pää on valkoinen (jos on!) ja se osa poistetaan. On varottava leikkaamasta liian pitkälti, jos osuu hermoon koira saa kammon toimenpidettä kohtaan ja seuraavalla kerralla se rimpuilee ja koettaa päästä eroon koko toimituksesta. Osa kynsistä tai vaikkapa kaikki saattavat varsinkin tummilla koirilla olla mustia. Silloin ei näe missä hermo on ja on leikattava vain hyvin vähän kerrallaan.

Trimmauksen yhteydessä on aina syytä puhdistaa korvat. Se on tehtävä myöskin silloin tällöin trimmausten välillä. Paras tapa on kietoa vanua sormen ympärille ja poistaa vaikku korvatiehyeestä ja epäpuhtaudet ulkokorvan poimuista. Myöskin hampaat on tutkittava ja hammaskivi poistettava. Kun ei päästä sitä muodostumaan paljon ja paksulti, käy poistaminen helposti kynnellä. Ellei tämä toimenpide kuitenkaan onnistu, on syytä antaa eläinlääkärin poistaa hammaskivi, muuten voi esim. ientulehdus olla seurauksena.